keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Elokuu ja perinteinen kalastusreissu 2

Selviämme hienosti leiriin myrskynalta pois ja leirissä pienellä säädöllä kalojen puhdistus. Nyt alkaa olemaan jo kiire telttoihin ja ruuan valmistus puuhiin. Kello on 2 yöllä ja ei jaksa alkaa tekemään sen isommin ruokaa keitetään lohi-ahvenkeittoa ja se maistuukin taivaalliselle kun on vähän märät kamppeet ja pitkä sessio takana kalastusta.

Aamapalaksi esimmäiseksi superpirtelöä :
2 dl liotettuja pähkinöitä
2 rkl maca -jauhetta
1 rkl akai marja jauhetta
1 rkl carob-jauhetta
5 rkl kaakao nibsejä
1 rkl lucuma -jauhetta
1 tl mukuna jauhetta
kourallinen tuoreita taateleita
kourallinen goji- marjoja
Lähdevettä

Nämä on hyvä tehdä valmiiksi pulloihin mukaan. Muista myös suojata ne auringolta aina.

Kun aamupala on juotu on aika käydä kalojen kimppuun. Aluksi laitetaan perunat ja bataatit kiehumaan ja paistetaan lohta pannulla runsaassa voissa. Tänne on vaikea tuoda salaatteja niin että ne säilyisivät mutta superfood pirtelö ajaa asian täällä.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Elokuu ja perinteinen kalastusreissu 1

Olen taas vuoden odottanut tätä hetkeä. On joka vuotisen kalastusviikonlopun vuoro ja kaverit ovat valmiina lähtöön. Paikka löytyy tutuksi tulleellata suurelta Saimaalta koska se on viellä nykyäänkin puhdas ja kalaisa järvi. Vesi heruu kielelle kun muistelee edellisiä reissuja savustettuja ahvenia ja nuotiopannulla paitettua järvitaimenta. Kalastusta aamusta yöhön ja muutama tunti unta ja taas takaisin kalastuksen pariin. Täydellä teholla, välillä nautitaan superpirtelöä että jaksaa taas kalastaa.

Veneeseen ei paljon enempää olisi mahtunut tavaraa kun suuntaamme kohti leiripaikkaa. Yksi kaveri puuttuu kun joutui pakotettuna tekemään vielä yhden vuoron töitä mutta hän pääsee porukkaa jo seuraavana päivänä.

Leiri on pystytetty ja ensimmäinen kalastus käynnistyy. Aloitamme vetouistelulla ja siinä on aikaa myös nauttia erittäin kauniita maisemista saimaalla. Ukkospilvet alkavat kerääntyä taivaalle onneksi saimaa on iso vesistö siellä pystyy jonkun verran kiertelemään kyseistä luonnon näytöstä aina välillä.

Muutaman tunnin päästä ensimmäinen taimen nousee veneeseen. Mahtava tunne kun se on veneessä,
sormellinen konjakkia taimenelle.

Ei meinaa keretä edes nauttia taimenesta kun räikkä huutaa toistamiseen ja toinen taimen veneeseen. Ei uskalla ottaa toista sormellista ettei käy huonosti jos tulee viranomaistarkastus.

Tunia myöhemmin ukkospilvi yhyttää meidät ja alkaa olla viimeiset hetket lähteä leiriin päin. Vapoja ylöskelatessa nousee veneeseen muutama iso ahven. Tietää hyvää ruokaa..

tiistai 25. syyskuuta 2012

On heinäkuu

On heinäkuu 2010

Aamuiset herätykset tuntuvat helpoilta kun aamut alkaa pirtelöillä, lisääntyneen liikunnnan myötä jaloissa olevat ikävä tunteet ovat helpottaneet. Aaamupirtelöihin on ruvettu lisäämään tuotteita suoraan luonnosta "villiyrttejä" esim. nokkosta.

Pinaattiin verrattuna nokkosessa on kivennäisaineista enemmän mm. kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja fosforia. Runsaan kalsiumpitoisuutensa vuoksi nokkonen sopii kalsiumlähteeksi kasvisruokavalioon. Ravitsemuksen kannalta eduksi on myös pieni natriumpitoisuus. Vitamiineista nokkonen sisältää runsaasti C-vitamiinia, folaattia sekä A- ja E sekä K-vitamiineja.
Nokkosen versoja kerätään keväällä ennen kukintaa. Nuoret versot leikataan 10 - 15 cm:n mittaisina. Niitä voidaan pakastaa ryöpättyinä tai kuivata sellaisenaan myöhempää käyttöä varten. Ryöppäys ja kuivaus poistavat poltinkarvojen pistävyyden. Ryöppäys alentaa nokkosen nitraattipitoisuutta, mutta samalla menetetään myös osa ravintoaineista keitinveteen.(ote jostakin kirjasta)

Luomumansikat 40kg talven varalle on tilattu. Lämmintä ja aurinkoa tuntuu riittävän jokaiselle päivälle.:) Lähdevettä kuluu melkoisen paljon. Ei sitä tule ajateltua paljon sitä vettä menee ennenkuin sen itse hakee lähteeltä omilla pienillä jaloillaan..


Yrtit talveksi on istutettu ja ensimmäinen sato syöty ihan testi mielellä mennään eteenpäin. Koko kesä ollut vähän kaikkea pientä vihreää kasvamassa ja jos pääsisi talven yli vielä omilla yrteillä olisi se kova sana. Toki ammattitaito tähän lajiin on sen verran alhainen että ei taida olla mitään saumaa että onnistuisi tässä asiassa. Aina pitää yrittää...

tiistai 29. kesäkuuta 2010

Kesä on

Kesä ja kesän työt  ovat omalta osaltaan hiljentäneet tahtia kirjoitella tänne blogiin. On parempi käyttää kaikki mahdollinen aika auringon sieppaamiseen kuin istua koneella ja kirjoitella. Nyt päätin että pakko kai se on laittaa uutta tekstiä ettei koko blogi kuole ja ihmiset ihmettele että mihin hävisi raksamies kaikkineen edesottamuksineen. Olo on ollut mahtava ja puutarha töitä on tullut tehtyä aika kun se on ollut mahdollista. Muutama goji pensas tuli istutettua marjapuskien viereen ja ehkä parinvuoden päästä niistä voisi odotella omaa satoa. Viinimarjoja, luumuja, yrttejä, mansikoita, tomaatia, kurkkua, päärynöitä, kirsikoita tulee varmasti ja tasaisesti kaikki on tietysti luomua ja lannoitettu ainoastaan luomulla :)

Pakuri metsällä on tullut käytyä jonkun verran ja huomasin että saarissa joissa kasvaa vanhaa metsää on myös pakuria ja pakurin ovat sen mukaisia. Suurin pakuri minkä löysimme on ihmisen pään kokoinen murkula. Sitä on sitten keitelty ja kuivattu omiin ja viereiden tarpeisiin.

Luomu ruokaa yritän syödä parhaani mukaan ja keskittyä ravinnossani puhtauteen, superfoodeja käytän edelleen ja yritän parhaani mukaan välttää vehnää, valkoista sokeria ja "normaali" suolaa. En kuitenkaan ole koskaan ollut minkään asian friikki mikä kituuttelee elämässään tiukkojen sääntöjen sisällä ja yrittää näyttää ulospäin erillaista kuvaa mitä todellisuudessa on. Voisin kiteyttää asian niin että syön ja elän sen mukaan nykyään että miltä mikäkin tuntuu.

En lähde sanomaan tässä että onko se ruokavalioni syytä tai johtuuko se esim. supereista mutta elämä sen kun vaan hymyilee ja ajatukset lentävät ehkä liiankin lujaa niin vapaalla kuin työssäkin. Jokainen lukija itse sen päätelköön.

Kesän jatkoja vaan kaikille.

lauantai 15. toukokuuta 2010

Savustus




Savustus tai savustaminen on ruoan valmistus- ja säilömismuoto, jossa ruoka kypsennetään altistamalla se savulle pitkäksi aikaa. Savustus säilömistapana on löydetty ilmeisesti useissa kulttuureissa yhtä aikaa jo esihistoriallisella ajalla. Tiedetään että vuonna3500 eaa. sumerilaiset savustivat kalaa Mesopotamiassa. Myös hedelmiä on savustettu ainakin perinteisesti Kiinassa, jossa savustettu aprikoosi oli erityinen herkku Tang-dynastian aikana 618–907 eaa. Roomalaiset maksoivat suuria rahasummia Mustanmerentonnikalasta eli salsamentumista. Toinen roomalaisten erityinen herkku oli savustettu juusto. Nykyisin juustoa valmistetaan savustamalla Italiassa caciocavallo-nimisenä. Nimi tarkoittaa oikeastaan "juustoa hevosen selässä" ja se johtuu perinteisestä juuston kuljetustavasta roikottaa sitä hevosen kummaltakin puolelta. Muodoltaan tämä juusto muistuttaakin päärynää, joten sitä onkin ollut helppo roikottaa hevosen selästä. Caciocavallo Affumicatoa saa Suomestakin.

Euroopassa savustusta on harrastettu jo varsin varhaisina aikoina ja säilömismuotona se on suolaustakin vanhempi. Irlannista on löydöksiä, joiden perusteella on päätelty, että Bann-joen varrella olisi savustettu kalaa jo vuonna 2000 eaa. Ruoan säilöminen suolaamalla levisi Länsi-Eurooppaan vasta 500 eaa. Keskiaikaisessa Euroopassa savustettu silli oli hyvin yleistä ruokaa ja se voidaan tärkeydessä rinnastaa kuivattuun turskaan (kapakala), joka oli erityisesti yksi köyhemmän väestön ravinnon kulmakivistä. Vuodelta 1349 on säilynyt asiakirjoja, joiden mukaan silloin olisi rakennettu valtava sillisavustamo Englantiin. Se osoittaa, että toiminta on ollut laajamittaista.

Savustettavista kaloista mainittakoon sillin lisäksi ainakin kolja (turskan sukulainen) ja lohi. Isoissa englantilaisissa savustamoissa lämpötila ei noussut yleensä yli 29 asteen, joten niissä savustus tapahtui ns. kylmäsavustusmenetelmänä. Samoihin aikoihin Pohjois-Euroopan Hansakaupungeissa kehitettiin täysin toisenlainen savustusmenetelmä eli kuumasavustus, jossa savustuslämpötila nousi hyvinkin yli 100 asteeseen. Saksassa tähän tapaan käsiteltyä silakkaa kutsutaan nimellä Bücklinge, jotka on käännetty englanniksi buckling. Samaa menetelmää käytetään silakan lisäksi makrilliin, sampeen, ankeriaaseen ja loheen. Suomessa silakan lisäksi suosittu ja perinteinen savukala on muikku.

Vanhat savustusmenetelmät poikkesivat kuitenkin melko paljon nykyisestä savustuksesta, joka kehitettiin vasta vuonna 1843. Keskiaikana savustettavaan kalaan laitettiin huomattavasti enemmän suolaa kuin nykyään ja kalan savustus esimerkiksi Englannin suuressa savustamossa kesti useita päiviä. Aina välillä tuli sammutettiin ja kalan annettiin levätä. Lopputulos poikkesi melkoisesti nykyään tunnetusta savukalasta tai kylmäsavukalasta. Savustettavaa kalaa prosessoitiin kunnes se oli täysin kuivaa ja rakenteeltaan hyvin kovaa, sekä hyvin suolaista.     Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Savustus






Innokkaana kala-, ja metsämiehenä olen aina tykännyt savukalasta ja lihasta. Päätin sitten tehdä itselleni oman savustuspöntön uuden itseni hyväksymän.



En halua savustamisen pilaavan ruokaani joten ensimmäinen asia oli että savustusta ei voi suorittaa ruostumattomassa teräs pöntössä koska kaikki teräkset lämmetessään alkavat luovuttamaan itsestään partikkeleita ja myrkkyjä ja savustamisessa teräspönttö kuumennetaan hyvin kuumaksi. Savustus aika teräspöntössä on noin 15- 20 minuuttia ja kala esimerkiksi on jo lähes ylikypsää.



Mietin miten voisin rakentaa vaihtoehtoisen pöntön mahdollisimman puhtaan ja savustustulos pitäisi olla myös vertaansa vailla. Tutkin internetin ihmeellistä maailmaa enkä löytänyt sieltä paljonkaan apua hiukan ulkonäkö seikkoja vain.



Päätin että teen savustuspöntön tulikivestä ja puusta siten saisin minimoitua kaikki mahdolliset metallit siitä pois. Tein erilaisia versioita ja aina törmäsin johonkin uuteen ja ihmeelliseen ongelmaan joka heikensi savustus tulosta tai sitten se pitkitti savustus ajan +8 tuntiin. Ei sisäänsä vaikka ei olisi kiire mihinkään joku tolkku pitää olla sillä ajalla minkä voi tuhlata asian eteen.



Kokoa muuttamalla ja tulipesää sain viimein pöntön onnistumaan ja muutaman onnistuneen savustuksenkin sitten kohtasin ongelmaksi tuulen joka sotki taas kuviot niin että savustus oli melkein mahdotonta jos oli yhtään kovempi tuuli. Taas superpirtelön ääreen ja miettimään miten saisin ratkaistua ongelman ja lopulta sain senkin ongelman ratkaistua.

Luomu nautaa


Nyt minulla on savustuspönttö jossa pystyy savustaan kerralla 20 kg lihaa tai kalaa muuta voi myös savustaa pelkästään 500g paistin. Olen onnistunut savustamaan lukuisia naudan, lampaan ja porsaan paistia ystävilleni, tutuilleni ja sukulaisilleni ja jokainen joka on maistanut on kehunut lopputulosta suurenmoisen onnistuneeksi.



Tällä menetelmällä savustus kestään 2-5 tuntiin ja lopputulos on aina erittäin mehukas ja savunmakua on hyvin mutta ei liikaa. Seuraavaksi alkaa kalastuskausi ja kesän mittaan savustan kaikkia mahdollisia kaloja ja testailen kuinka hyvin se onnistuu.

Luomu nautaa