torstai 15. huhtikuuta 2010

Pakurikääpä ja Taulakääpä

Taas tuli se hetki että pakurikääpä varastot tyhjenivät ja oli aika suunnata pakurimetsälle.
Taitaa silmä kehittyä muun kropan mukana kun nykyään löytää pakureita vähän joka paikasta. Itse en kerää niitä koskaan teiden läheltä enkä kaupungista vaan suuntaan aina mahdollisimman puhtaisiin maisemiin.

Nyt kun lumet on sulaneet lähes kokonaan pois on mukavaa kun voi vain käyskennellä pitkin metsiä ja tiirailla luontoa ja antaa mielen siinä samalla rauhoittua. Hiljaisuus, pelkkä tuulen humina ja kevät auringon pilkahdukset puiden oksien välistä voiko olla mitään muuta paikkaa missä sitä rauhoittuu paremmin.

Olin tutkinut ja saanut tutkimuksiin apua koskien taulakaapää sen ominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi parantaa endometrioosia ja vatsan seudun kystia. Melkoinen ihme aine tämä taulakääpä. Taulakääpää löytää täältä meidän suunnalta ainakin erittäin hyvin.

Kuten yksi suurimmista guruista on sanonut kaikki ihmisen hyvinvointi lähtee suolistosta ja sen toiminnasta.


Pakurikääpä koivussa

Pakuriteetä jos haluaa se on nopeampi ja helpompi valmistaa kuin jauhe jota sitten taas voi käyttää lukuisiin eri käyttötarkoituksiin. Pakuritee ei säily mahdottoman pitkään
 kun taas jauheena sen säilyvyys on erittäin hyvä.



Pakuri teen valmistus: Laitat isoon kattilaan noin 5 litraa vettä ja heität pakurin sinne kokonaisena ja annat kiehua sen hiljalleen reilun 2 tuntia. ja sen jälkeen nostat esim reikäkauhalla käävän johonkin melko tiiviiseen astiaan ja kun se on jäähtynyt eikun jääkaappiin odottaman seuraavaa kertaa. Tee on hyvä säilyttää kylmässä ja sitä voi nauttia omien tottumusten mukaan sellaisenaan tai sitä voi laimentaa 50/50 vedellä. Siihen voi lisätä hunajaa, inkivääriä tai intiaani sokeria oman maun mukaan.

Jos taas haluat tehdä pakurin jauheeksi on se kuivatettava ja sen voi tehdä esim. uunissa tai elintarvike kuivurissa, kääpä olisi hyvä pilkkoa pienempiin osiin että se kuivuu paremmin. Kuivatus tapahtuu seuraavasti laitat käävät pellille ja pelti uuniin asteita voi laittaa sen 50 astetta ja niitä pidetään siellä 48 tuntia siten että uunin luukku on vähän auki jotta kosteus pääsee hyvin pois uunista. Kuivattamisen jälkeen käävät vain tehosekoittimeen ja jauheeksi. Sitten jauheesta voi tehdä teetä, lisätä jauhetta pirtelöihin tai ihan mihin vain.  Vain mielikuvitus on rajana. Lähtisin käyttämään pakuri jauhetta aluksi noin 1tl päivässä.

PITÄÄ MUISTAA ETTÄ PAKURIKÄÄPÄ ON SIENI ELI JOS OLET SIENILLE ALLERGINEN ON SYYTÄ EHKÄ JÄTTÄÄ TÄMÄ TUOTE KOKEILEMATTA JA MYÖS SE ON KOIVUSTA USEIN IRROITETTU ETTÄ SE VOI MYÖS AIHEUTTAA ALLERGISIA REAKTIOITA NIISTÄ KÄRSIVILLE!!!


Taulakäävät puussa




Taulakääpiä

Taulakäävän valmistan itse kuten pakurin. Olot eikun paranee.

Keräsin samalla reissulla mukaani muutaman nuoren männyn hyvinkin tuoreen oksan (noin 25cm) joista on helppo valmistaa aivan mahtavaa juomaa nimittäin tosimiehen/ tosinaisen Hart-Sport urheilujuomaa. Sen ohjeen kirjoittelen myöhemmin.

Eikun viihtyisiä hetkiä kääpä metsälle, suosittelen sitä koska harvoin on ihmisiä jotka liikkuvat liikaa suomen kauniissa luonnossa. Nyt keväällä voi sieltä metsistä kerätä mukaansa vaikka kuinka paljon luonnon omia yrttejä.

15 kommenttia:

  1. Isoa kättä Tampereen päästä! Kääpäily kunniaan ;)

    VastaaPoista
  2. Eksyimpä ensimmäistä kertaa blogiisi, ja pidän todella! Olen itsekkin aloittanut käävän keräilyn tänä vuonna, ja silmät ovat heräilleet luonnon antimiin erilailla.

    Jatkan blogisi lukemista, asenne välittyy hyvin! :)

    VastaaPoista
  3. Nämä kääpähommat on kyllä mulla viellä melko alussa mutta tehokkaassa kokeilussa ja hyviä tuloksia tuntuu olevan. Ainut huono kokemus on ollut joskus tullut sellainen että tulee kurkku kipeäksi kun oikein paljon vetää pakuriteetä. En oikein osaa selittää sitä tunnetta enkä tiedä mistä se johtuu. Lisää vaan niin kyllä se siitä selviää. Onko Raakaveljeksillä ollut mitään muuta kuin positiivisiä kokemuksia?

    Hippu suosittelen silleen kevyesti aloittamaan niiden käytön ja vähän kerrassaan kokeilemaan mitä keho niistä sanoo.

    VastaaPoista
  4. Löysin tännää täysin tuoreen taulakäävän. Voikoha käyttää teenä tai syödä peräti sellaisenaan. Se ala osa oli aivan valkea ja pehmeä. Tänä kesänä todennäköisesti kehittynyt.

    VastaaPoista
  5. Ja muistatte varmaan, arvoisat kääpäilijät, että kääpien keräily ei ole jokamiehenoikeus.
    Terveisin, metsänomistaja.

    VastaaPoista
  6. Mutta pakuripa ei olekaan kääpä vaan sieni. Ja sienten kerääminenhän kuuluu jokamiehenoikeuksiin.

    VastaaPoista
  7. Kääpien keräily on kyllä käsittääkseni jokamiehenoikeus siinä kuin muidenkin sienien keräily. Puita ei saa tietysti vahingoittaa, vaikka ne ovatkin jo tuomittuja lahoamaan. Viittaan Jaakko Halmetojan sivuille ja ympäristöministeriön ylitarkastajan lausuntoon.

    VastaaPoista
  8. Kääpien keräily ON jokamiehen oikeus, sillä kääpä on sieni. Puuta ei vain saa vahingoittaa kääpiä kerättäessä.

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=161264&lan=fi

    VastaaPoista
  9. Kyllä se vaan niin on, että kuuluu jokamiehenoikeuteen - asia on tarkistettu viranomaisilta:)) Ihan vaan tiedoksi Sinulle metsänomistaja:))

    VastaaPoista
  10. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=161264&lan=fi

    Terveisin puita kunnioittava sienestäjä.

    VastaaPoista
  11. "Metsänomistajalla" on oikeus tutustua Suomen lakiin, etenkin jos ei halua saada idiootin maalaisjuntin leimaa otsalleen.

    Käävät saa viedä metsästä vaikka Fjällräveni pullollaan.
    Puita ei saa kiusata.
    Poliisi ei saa edes hipaista hippiä joka terveyttään hymyillen pureskelee "Metsänomistajan" puusta pummaamaa kääpäänsä.

    VastaaPoista
  12. Kyllä se niin menee että puuta ei saa vahingoittaa kun kerää kääpiä ei siinä muuta rajaa ole..

    VastaaPoista
  13. Sanotaanko tähän vielä niin että asiasta on eriäviä näkemyksiä ja lain sekä kasvitieteen tulkitseminen voidaan tehdä tässä asiassa hieman eri näkökannoilta.

    Varmaankin tarvitaan ensin ennakkotapaus, jossa joku äärimmäisen pikkusieluinen metsänomistaja meneen metsäänsä kyttämään ja saa "kiinni" jonkun itse teossa ja haastaa tämän käräjille.

    Ja oikeus tulee sitten tulkitsemaan tilanteen jolloin meillä on ennakkotapaus ja sitä kautta konkreettisempaa pohjaa väittelylle.

    Aika ikävää tosin on jos suomesta oikeasti löytisi niinkin mieleltään häiriintynyt metsänomistaja joka tuohon ryhtyisi. Joku urbaani uraputki-rahanperässä juoksija-metsänperijä joka ei oikeasti ymmärää mitään luonnon päälle voisi ehkä sellaiseen sortua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä irroitin /kirveellä aamupäivällä oman tontin/sijaitsee maalla, koivikosta pakurikäävän. Puhdistin sen ja leikkuu-alustalla paloittelin/isolla lihaveitsellä, oli tuoreenakin melko kova mutta rouheena aion kuivattaa ja sitten jauhaa. Maistoin markkinoilla pakurijauhetta jugurttiin sekoitettuna ja hyvää oli. Anita mummeli.

      Poista
  14. Voiko jo kaatuneen ja ehkä 2-5 vuotta lahonneen puun pakurikääpää käyttää? Musta osa on kova, ruskea sisäosa pehmeämpi.

    VastaaPoista