Ulkoilua ihan eri tuntemuksilla.. Aikaisemmin jokainen ns. ylimääräinen lenkki ja kävely oli henkisesti ja fyysisesti rankkoja ja ahdistavia eikä se ollut ihme koska olinhan ylipainoinen ja söin kaikkea paskaa mitä käteen sain ja mieluiten nopeasti.
Ihmettelin aina niitä ihmisiä jotka olivat kovia urheilemaan ja kävelemään tuolla pitkin metsiä ja katuja vailla muuta tarkoitusta kuin ulkoilu ja kunnon ylläpitäminen. Miten kukaan jaksaa ja kerkeää tehdä sitä ja vielä huvikseen.
Itse en viitsinyt metsään lähteä ilman haulikkoa, eli kun oli syy mennä metsästämään silloin jaksoi kävellä vähän mutta mieluiten aina autolla lähelle paikkoja missä epäili että riistää saattaa olla ettei tarvinnut "turhaan" kävellä. Melko säälittävää???
Koirien kanssa lenkkeily oli sitä itsensä raahaamista niiden perässä ja kaikilla mahdollisilla syillä piti sitä yrittää lyhentää ja joskus jopa itsekin uskoi niihin syihin.
Parhaat juttuni on luottamuksellisia näistä ei sitten saa puhua kenellekkään!!! Lupaatko??
Käytin koiriani eläinlääkärissä rokotuksessa, tarkastuksissa ja muutenkin aina autolla ja sinne oli matkaakin jopa 1 km aina oli joku helvetin hyvä syy miksi ei voinut kävellä sinne. Kiire!!! Vettä sataa!!! Ei jaksa!!! Liian kuuma!! Liian kylmä!!!
Kävin ostamassa pitsaa ja kebabia pari kertaa autolla sinne kun on matkaa kanssa niin paljon lähes 400 metriä. Tietenkin tilasin mieluiten kotiinkuljetuksella jos vaan se oli mahdollista.
Näitä juttuja olisi myös lisääkin mutta nyt jo häpeän itseäni hyvinkin paljon.. Olen tässä miettinyt mistä kaikki on johtunut, en ymmärrä koska joskus nuoruudessani olin kova liikkumaan ja urheilemaan. Kai sitä kun tuli venhemmaksi ja oli mopot, autot ja muut mahdollisuudet niin ei muka enää kerennyt tehdä mitään liikkumalla omilla jaloilla tai polkupyörällä.
Sanon tässä nyt ihan suoraan sitten niille joilla jalat kipeät samasta syystä kuin mulla että vikaa ei ole kuin siellä korvien välissä koska ne jalat on jo lähes haudanneet itsensä ja luulevat että ikää on +50 ei muuta kuin aluksi pieniä määriä liikuntaa lisää.
Aloittaisin ihan vaikka 1km kävelyllä kerran päivässä ja 2 - 3 viikon päästä sitten nostaa tuntemuksien mukaan sen vaikka 2 km ja siitä lisäilee sitä sitten omien tuntemuksien mukaan. Ei kannata missään tapauksessa aloittaa liian rankasti nauttii siitä ajasta ja mieluiten kuuntelee samalla maailman ääniä ja sitä että mitä sillä ympäristöllä on sinulle annettavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti